Mutkat suoriksi -tulkinnat houkuttelevat
Kuntavaalitulos on antanut pitkin kevättä tilaa monenlaisille tulkinnoille. Lisää on luvassa, kun maakuntavaalit lähestyvät. Mistä äänestäjäjoukoista vihreät saivat äänensä? Mihin perussuomalaiset menettivät äänestäjiään? Olivatko kyseessä arvovaalit?
Moniin kysymyksiin saadaan vastaus vasta, kun kyselyihin perustuvat kuntavaalitutkimukset valmistuvat. Ainakin Tampereen yliopiston valtio-opin tutkijoilta on odotettavissa paljon mielenkiintoista tietoa.
Kuntavaalitulosta voidaan jo nyt analysoida kuntatason datalla. e2 julkaisi kuntavaalien jälkeisellä viikolla tilastoanalyysin, jossa ilmeni muun muassa, että vihreiden kannatuksenmuutoksilla oli kuntatasolla vahvin tilastollinen yhteys (korrelaatio) SDP:n kannatuksenmuutoksiin.
Tämä tarkoittaa siis sitä, että vihreät kasvatti kannatustaan useissa sellaisissa kunnissa, joissa SDP:n kannatus laski. Tästä ei kuitenkaan voida tehdä sitä johtopäätöstä, että vihreät sai äänestäjiä SDP:ltä.
Datasta, jossa yksikköinä ovat kunnat, ei voida tehdä yksilöitä koskevia johtopäätöksiä. Sitä varten ovat kyselytutkimukset.
Aikaisemmista tutkimuksista voimme kylläkin päätellä jotain. Demokratiaindikaattorit 2015-teos (Borg ym.) osoittaa esimerkiksi, että vihreitä vuoden 2015 eduskuntavaaleissa äänestäneiden joukossa korostuivat puolueuskollisten lisäksi Vasemmistoliittoa aikaisemmin äänestäneet ja äänestämään aktivoituneet/ensikertalaiset. Liike SDP:stä vihreisiin oli suurempaa kuin esimerkiksi liike kokoomuksesta vihreisiin.
Puoluevalinnassa on tutkitusti usein kyse harkinnasta kahden tai kolmen puolueen välillä. Analyysi äänestäjäblokeista (Westinen&Kestilä-Kekkonen 2015) osoittaa, että osa vihreitä harkitsevista kuuluu vihervasemmistoblokkiin, jossa harkintaa tehdään vihreiden ja vasemmistoliiton tai vihreiden ja SDP:n välillä. Osa kuuluu puolestaan urbaaniin ylemmän luokan blokkiin, jossa harkitaan vihreiden ja kokoomuksen välillä.
Tutkimusten avulla voidaan osoittaa liikkeitä puolueiden välillä. Uutta tutkimusta tarvitaan vahvistamaan liikkeen samankaltaisuus tai osoittamaan muutos.
Spekulaatiot äänestäjävirroista ilman tutkimuksiin pohjautuvaa työtä ovat kenen tahansa arvaus – anybody’s guess. Yhteiskunnan eri toimijoilla on houkutus vetää mutkia suoriksi. Hektinen päivärytmi ja raflaaviin otsikoihin ja johtopäätöksiin rohkaiseva kulttuuri suorastaan huutaa sitä, mutta keskustelu kaipaisi enemmän paaluttamista faktoihin. Mitä vaaleista tiedetään ja mitä ei, on datan perusteella suhteellisen yksiselitteinen kysymys.
Tosi levollista lukea asiallinen, vanhanaikainen kirjoitus, joka ilmeisestikään ei ole hektisen päivärytmin turmelema, otsikko ei ole raflaava – ja ennen kaikkea: tieteentuntija ja tiedettä tekevä ei sotke mukaan linkkejä, muka todisteiksi, muka vakuuttamaan.
Ilmoita asiaton viesti